Oci on luonteeltaan mitä mainioin seuralainen, välillä jopa kiusallisen, koiramaisen seurallinen, seuraten isäntäväen tekemisiä lähietäisyydeltä: sanomalehden lukua lehden päällä istuen välillä sivuja huitaisten.
Tiskaaminenkin on hauskaa vaikka välillä saattaakin vähäisen kastua. Kirjoitustyö on ocin yksi mieliharrastuksista – kirjoittavaa kynää on mukava jahdata. Tietokoneetkin kiinnostavat ocia; hiiren liikkeet ruudulla saavat aikaan saman reaktion kuin oikeatkin hiiret!
Ocicat on standardissa kooltaan keskisuuri tai suuri kissa, kasvattajat suosivat mahdollisimman suurikokoisia yksilöitä. Sukupuolten välillä kokoero on huomattava, uroskissa painaa 6-8 kg, naaras vastaavasti 3,5-5 kg. Ocicat kasvaa täysiin mittoihinsa suhteellisen hitaasti, noin kahdessa vuodessa. Ihanne-OCI on suuri, lihaksikas ja kiinteä.
Ocicatin kuonon tulee kaareutua asteittain poskikaareksi, samoin nenänselässä ei ole selvää taitetta vaan linja nousee asteittain kaareutuen otsapenkereeksi. Kuono on leveä ja mielellään pitkähkö, muodoltaan suorakaide. Viiksityypnyt eivät saa olla liian korostuneita. Leuan tulee olla vahva. Ocicatin korvat muodostavat 45º kulman päälaella. Korvat ovat suuret, eläväiset, avoimet ja lajasti kannastaan kiinnittyvät
Ocicatin silmät ovat suuret, mantelin muotoiset. Silmäkulmat suuntautuvat vinosti ohimolle. Silmien välin tulee olla vähintään silmän levyinen, katseen avoin ja miellyttävä.
Ocicatin vartalo on kiinteä, pitkähkö, syvärintainen, sulava, atleetinen ja voimakas.
Ocicatin häntä on melko pitkä, keskikapea ja kärkeä kohden hieman kapeneva.
Ocicatin turkki on lyhyt, tiheä, samettisen pehmeä, sileä sekä kiiltävä. Jokaisessa karvassa on vaihtuva värivyöhyke, paitsi hännän kärjen karvoissa. Värin tulee olla puhdas, miellyttävä, selvä ja mielellään kuviolla tulisi olla selvä kontrasti pohjaväriin. Kuvion pitää näkyä missä tahansa kulmassa, värimerkit vaikuttavat tummimmilta raajoissa, päässä ja hännässä.
Tyypillinen kuvio muodostuu täplistä, jotka muodostavat renkaita. Täpläkuvion tulee jatkua mahdollisimman pitkälle raajoihin. Kaulalla ja raajoissa tavataan renkaita. Missään ei saa olla valkoista, tosin hopeanvärisen kissan pohja vaikuttaa lähes valkoiselta. Vaaleat värit muodostavat vaikeammin havaittavaa kontrastia pohjaväriinsä.
Ocicatin silmien väri ei korreloi turkin värin kanssa. Väri voi olla mikä tahansa, mutta ei kuitenkaan sininen.
ruskea
sininen
suklaa
lila
kaneli
beige
hopea
suklaahopea
kanelihopea
sinihopea
lilahopea
beigehopea
valkoinen medaljonki tai täplitys
knikki hännässä tai muu muutos hännässä
epänormaali lukumäärä varpaita
siniset silmät
Ocicat on kaunis rotukissa, joka syntyi Michiganissa 1964. Rotu kehittyi pääasiallisesti abessinialaisen (ABY), siamilaisen (SIA) ja amerikkalaisen lyhytkarvan (ASH, American Shorthair) risteytyksenä. Oci on alunperin amerikkalainen rotu, joka kehittyi ”sattumalta”, kun Virginia Daly yritti luoda uutta rotua, abynaamioista siamilaista. Niinsanotusti tarkoitus oli saada kissa, jolla on abessinialaisen tikkaus ja värialueet kuten siamilaisella.
Kaiken jalostuksen (abessinialaisten, siamilaisten) tuloksena erääseen pentueeseen syntyi täplikäs pikku poika. Emona oli Dalai She ”She” ja isänä Whitehead Elegante Sun ”Sunny”. Tämä pentu sai nimekseen Tonga. Tonga oli pentueen ehdoton yllätys: sillä oli kullanvärisiä täpliä luunvalkealla pohjalla. Virginian tyttären mielestä Tonga muistutti valtavasti oselottia, joten kissaa sanottiin tuli ocicatiksi. Alunperin rotu kirjoitettiin muodossa OciCat.
Virginia ei kuitenkaan käyttänyt Tongaa koskaan kasvatukseen, vaan myi sen leikattuna lääketieteen opiskelijalle nimeltä Thomas Brown. Vähän myöhemmin Virginia luki artikkelin sukupuuttoon kuolleesta kissasta (Egyptiläinen täplikäs kalastajakissa). Artikkelin kirjoittaja, Dr. Clyde Keeler toivoi jonkun tuottavan samanlaisen kissarodun. Virginia otti yhteyden Keeleriin ja kertoi Tongan kehityksestä. Virginia kertoi myös myyneensä Tonga lemmikiksi. Clyde Keeler pyyti Virginiaa kokeilemaan uudestaan täplikkään kissan jalostamista.
Virginia teetti pennut vielä kerran Tongan vanhemmilla Shella ja Sunnylla. Tästä pentueesta syntyi Tongan veli, Dalai Dotson.
Virginia Daly jatkoi ocicat-rodun kehittämistä. Aluksi pentuja vain esiteltiin näyttelyissä. Tonga esiteltiin yleisölle ensimmäisen kerran 20.-21.2.1965. Näyttelyluettelossa luki: ”Tonga”, Dalain Ocicat, Egyptiläisen täplikkään kalastajakissan reinkarnaatio.
isä: puhdasrotuinen siamilainen
emo: hybridi abessinialainen&siamilainen
Samassa näyttelyssä oli myös Tongan emo, ”Dalai She”.
Taas Virginia jatkoi ocicat-työtään. Valitettavasti täplikkäiden ”aarteiden” tuottaminen jäi taka-alalle, kun Virginian taloon muutti sairas sukulainen.
Copyright © 2024 | Guttatus ocicats | MH Purity lite WordPress Theme by MH Themes | Graphics by Ulla Haapanen